Tänään on se päivä, jolloin on 365 vuorokautta siihen, kun täytän 25 vuotta ja jolloin minun olisi tarkoitus olla sen astisen elämäni parhaassa kunnossa. Huh,huh. Varsinaisesti saan projektini käyntiin vasta Suomessa kahden viikon päästä, sillä siellä on tarkoitus ottaa selvää lähtökunnostani ja ehkä pyydän jotain luotettavaa tahoa ottamaan kuvatkin minusta suklaan ja juuston täyteisen kesän jäljiltä.:)

Paino

Sen verran osaa sanoa lähtötilanteesta, että oikeastaan olen aloittanut projektini jo kuukausi sitten. Tuolloin seisoin ensin vaa'alla ja järkytyin. Sitten laahustin peilin eteen ja järkytyin. 165 senttiseen kroppaani oli kertynyt painoa 64 kiloa, kun se vuosi sitten oli 58. Kuusi kiloa on hämyisten nurkkien ja epäilyttävien rappukäytävien hämystä vallannut minun vyötäröni ja takamukseni.

Nuo kuusi kiloa eivät ole tulleet huonolla ruokavaliolla tai liikkumattomuudella, vaan napostelulla. Syön pieniä annoksia usein ja rakastan napostelua, samoin kuin hyvää ruokaakin. Olisi niin kiva mussutella karkkia, suklaata ja rahkaherkkuja samoin kuin nautiskella jogurttia,mysliä ja moniviljaleipää juustolla. Kurkun kostukkeena taas toimii erityisen hyvin kuivat omppusiiderit, namnam...

Nyt olen kuitenkin jättänyt ylimääräiset napsimiset pois ja tänä aamuna vaaka näytti 61.3 kiloa. Tavoitteeni on, että kahden viikon päästä olisi 60 alitus, mutta pelkään sen jäävän haaveeksi. Toisaalta, eipä mulla tässä mikään kiire ole. Tavoitteena on tosiaan 55, mutta voi olla, etten niin alas painoani halua edes viedä. Urheilen lähes päivittäin, mistä johtuen kropassa taitaa ainakin hitusen painaa myös lihakset. Näin ainakin toivon :)

Taktiikkani on lähes ehdoton herkkulakko ja säännölliset ruoka-ajat sekä jonkin asteinen tarkkailui ravintosisältöjen ja myös kaloreiden suhteen. En tee tätä tarkkailua kovin orjallisesti, sillä se saa ajatukseni vain sekaisin, enkä osaa sen jälkeen muuhun keskittyäkään kuin siihen, mitä suuhuni pistän. Yleensä mitkään herkkulakot ei mun kohdalla onnistu, mutta nyt oon ollut tosi säntillinen ja olen jopa itse yllättynyt itsekurini määrästä: voi kun sujuisi aina yhtä hyvin. Tänään taistelin itseni kanssa sen asian suhteen, syönkö palan tai pari kakkua ja pari palaa suklaata: taistelin siis siitä syystä, että olisi tehnyt mieli jättää syömättä:) Silloin kun poden näitä oireita ja saan omantunnontuskia pienestäkin herkuttelusta, syön yleensä herkkuja niin nopeasti kuin mahdollista, koska pieni herkuttelu on minusta aina sallittua, enkä halua tuntea siitä huonoa omaatuntoa!

Mulla on painon pudotuksen suhteen aika löysä aikataulu. En halua elää liian suurella energiavajeella, koska se vaikuttaa selkeästi mun urheiluun  ja yleiseen jaksamiseen. Sitä paitsi paremmin pysyy kilot poissakin, kun hitaasti lähtevät. Eli katsellaan, miten tää tästä sujuu. Jonkinlainen tavoite voisi olla, että tämän vuoden puolella saavutan painon 57 kiloa.

Liikunta

Rakastan liikuntaa ja itseni liikkeelle saaminen ei ole hankalaa. OIkeastaan hankalaa on se, että malttaisin pysyä joskus hetken paikoillani. Mulla menee helposti liiallisen liikkumisen puolelle, jolloin väsyn ja muu elämä (opiskelu) jää vähemmälle huomiolle. Yksi vuoden tavoite onkin se, että löydän balanssin liikunnan ja muun elämän kesken.

Tulevana vuotena aion keskittyä juoksuun. Konkreettisia tavoitteita Cooperissa 2800m ja maratonin juokseminen. Maratonille en uskalla vielä asettaa aikatavoitteita, katsotaan sitä sitten lähempänä. Olen juossut enemmän ja vähemmän säännöllisesti teini-ikäisestä asti. Vasta viimeisen kahden vuoden aikana olen oikeasti suunnitellut juoksuani ja yrittänyt treenata vaihtelevasti ja tavoitteellisesti. Tänä syksyn aion mennä Joensuussa järjestettävään juoksukouluun saadakseni harrastukseeni enemmän säännöllisyyttä, lisää tietoa ja taito ja kehittyäkseni paremmin.

Juoksun lisäksi aloitan tenniksen, jota pyrin harrastamaan noin kerran viikossa. Olen joskus lapsenakin palloa yrittänyt lätkiä, mutta käytännössä lähden tasolta nolla. Onneksi mulla on oma opettaja, joka auttaa pääsemään lajiin kiinni.

Lisäksi nautin suunnattomasti salilla käymisestä, jota yritän tulevana vuonna ainakin aluksi vähentää. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei mulla ole aikaa eikä muutenkaan resursseja 4-5 juoksutreeniin, yhteen tennikseen ja 2-3 saliin viikossa. Näillä näkymin käyn salilla jatkossa kerran viikossa ja pyrin tekemään juoksua tukevia harjoitteita. Lisäksi aion kiusata itseäni leuanvetotangossa, sillä edelleen mulla on jonkinasteisena pakkomielteenä se viisi leukaa, joka kummittelee mun mielessä...

Yleinen fiilis

Mikä tärkeintä, haluan tehdä kaiken tulevan hyvällä fiiliksellä. En halua stressata siitä, jos jonkin reissun takia jää pari lenkkiä välistä. En halua potea huonoa omaatuntoa, jos syön joskus jotain herkkuja. En halua miettiä energiamääriä ja ravintoaineita 24/7. Haluan elää entistä terveellisempää, nautinnollisempaa ja parempaa elämää ja saavuttaa 25 vuotiaana sen astisen elämäni parhaan kunnon- niin fyysisesti kuin henkisesti. Tästä päivästä ei muuta raportoitavaa kuin että syötyä tuli ja lenkkinä oli reilu kolmen tunnin kävely mäkisissä maisemissa. Huomenna lisää. PAM- lähtölaukaus on ammuttu!